Kryssi, sivutuuli, sivumyötäinen ja myötätuuli. Purjehduskurssit, niiden tuulikulmat ja purjeiden trimmaus kullakin kurssilla.
Purjehduskurssit kuvaavat veneen kulkusuuntaa suhteessa tuuleen. Lähimmästä tuulta kauimmaiseen ne ovat: vastatuuli eli kryssi, sivuvastainen, sivutuuli, sivumyötäinen ja myötätuuli. Jokainen vaatii purjeille oman trimminsä. Mitä lähempänä tuulta, sitä kireämmällä skuutit. Suoraan tuulta vasten on kuollut kulma, jossa mikään purjevene ei kulje.
Purjehduskurssit lyhyesti
| Kurssi | Kulma todelliseen tuuleen (noin) | Purjeet |
|---|---|---|
| Kuollut kulma | 0–40° | Lepattavat: vene ei purjehdi tässä |
| Kryssi | 40–50° | Skuutattu tiukalle |
| Sivuvastainen | 50–80° | Hieman löysätty |
| Sivutuuli | noin 90° | Löysätty noin puoliväliin |
| Sivumyötäinen | 110–160° | Löysätty reilusti ulos |
| Myötätuuli | 160–180° | Täysin ulkona, tuuli takaa |
Kulmat ovat tyypillisiä matkaveneelle. Jokainen vene on hieman erilainen, ja juuri sen, kuinka korkealle omasi pääsee, näyttää polaarikaavio.
Kryssi
Niin lähellä tuulta kuin vene vielä kulkee hyvin. Vene kallistuu, kyyti muuttuu märemmäksi, eikä vastatuulessa olevaan kohteeseen voi ohjata suoraan, vaan sinne edetään siksakkia vastakäännöksin. Ohjaa keulapurjeen lankojen mukaan: jos tuulen puoleiset langat nousevat, olet liian lähellä tuulta.
Sivutuulet
Kun tuuli tulee suunnilleen sivulta (sivuvastaisessa, sivutuulessa tai sivumyötäisessä) useimmat veneet ovat nopeimmillaan ja helpoimmillaan. Löysää skuutteja, kunnes purjeiden etureuna juuri ja juuri alkaa lepattaa, ja kiristä sitten aavistuksen verran, kunnes lepatus lakkaa.
Myötätuuli
Kun tuuli tulee takaa, purjeet ovat leveällä ja työntävät vetämisen sijaan. Olo tuntuu rauhallisemmalta kuin onkaan: näennäinen tuuli heikkenee ja aallot tulevat takaa. Varo tahatonta jiippiä. Jos tuuli pääsee isopurjeen taakse, puomi heilahtaa rajusti yli. Puomin esto auttaa.
Paapuurin ja styyrpuurin halssi
Kaikilla kursseilla tuulen silmää lukuun ottamatta purjehdit joko paapuurin halssilla (tuuli vasemmalta) tai styyrpuurin halssilla (tuuli oikealta). Sillä on merkitystä purjeveneiden välisissä väistämissäännöissä. Katso myös paapuuri ja styyrpuuri.
Purjehduskurssit polaarikaaviossa
Millä kurssilla veneesi on parhaimmillaan? Manta Pro rakentaa veneesi polaarikaavion purjehtimistasi matkoista ja näyttää, miten hyvin se kulkee jokaisella kurssilla.
Kysymykset
Kuinka lähelle tuulta purjevene pystyy purjehtimaan?
Useimmat matkaveneet purjehtivat noin 40–45 asteen kulmassa todelliseen tuuleen, kilpaveneet hieman korkeammalle. Tätä kulmaa jyrkemmin, kuolleessa kulmassa, purjeet vain lepattavat.
Mikä on nopein purjehduskurssi?
Useimmille matkaveneille sivutuuli tai sivumyötäinen. Kevyet, nopeat veneet voivat olla nopeimmillaan vielä myötäisemmällä kurssilla, koska ne synnyttävät itse niin paljon näennäistä tuulta.
Mikä purjehduskurssi on mukavin?
Yleensä sivumyötäinen. Vene kallistuu vähän ja liikkuu aaltojen mukana. Kryssissä on märempää ja vene kallistuu enemmän; suorassa myötätuulessa vene voi keinua puolelta toiselle.
Manta hoitaa tämän puolestasi
Purjeveneen polaarikaavio omista matkoistasi Pro
Manta rakentaa veneesi polaarikaavion purjehtimistasi matkoista ja näyttää, miten hyvin vene kulkee jokaisella purjehduskurssilla.
